Kansallinen syöpästrategia vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Suomi on vihdoin saamassa kansallisen syöpästrategian. Kysyimme alan asiantuntijoilta, miltä syövänhoidon tulevaisuus tällä hetkellä näyttää. Entä minkälainen rooli kansallisella syöpästrategialla on tulevaisuuden syöpätaakkaan varautumisessa?

Syöpään sairastuneiden määrän ennustetaan kasvavan noin 20–30 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana. Hoitojen kehittyessä myös yhä useampi sairastunut elää pidempään syövän kanssa. Tällä hetkellä kuitenkin hyvinvointialueet painivat taloudellisten resurssien kanssa, ja samaan aikaan myös syövänhoidon kustannukset uhkaavat kasvaa huomattavasti, jos mitään ei tehdä. Miltä näyttää siis yksilöllisen syövänhoidon tulevaisuus?

Syövänhoidon tulevaisuus herättää huolta

Syövänhoidon tulevaisuudesta keskusteltiin kesäkuussa Mallimaa-hankkeen SuomiAreena-keskustelussa. Panelisteina mukana olivat HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson, Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) johtaja Tomi Mäkelä, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok), Lääketeollisuus ry:n johtaja (sote-järjestelmä, tutkimus ja innovaatiot) Nadia Tamminen, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä sekä Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen. Keskustelun juonsi terveydenhuoltoalan hallitusammattilainen Ilpo Tolonen.

Suomalaisen syövänhoidon tulevaisuus herättää huolta ammattilaisten keskuudessa. Syitä tähän ovat muun muassa eriarvoisuus hoidon laadussa esimerkiksi syöpätyypin tai asuinalueen perusteella. Lisäksi haasteita aiheuttaa se, että iso osa kasvavasta syöpätaakasta kohdistuu ikääntyvään väestöön. Yksi keino taklata haastetta on onkogeriatrisen osaamisen lisääminen kaikkialla Suomessa. Mallimaan tuoreen tutkimuksen mukaan ikääntyneen väestön tarpeet huomioivaa hoitoa on vielä heikosti saatavilla.

Merkittävä edistysaskel suomalaisen syövänhoidon tulevaisuuden kannalta on kansallinen syöpästrategia, jonka valmistelussa ovat olleet aktiivisesti mukana niin syövänhoidon ja syöpätutkimuksen ammattilaiset kuin potilaatkin. Syöpästrategian tavoitteena on parantaa syövänhoidon yhdenvertaisuutta. Strategian jalkauttamisella voidaan vaikuttaa hoidon vaikuttavuuteen, syöpäpotilaiden elämänlaatuun, hoitojen kustannuskehitykseen ja suomalaisen syöpätutkimuksen elinvoimaisuuteen. Se luo myös pohjan syöpätaakkaan vastaamiseen ja tuo luottamusta siihen, että jokainen saa jatkossakin hyvää hoitoa.

Yksinkertaisemmilla järjestelmillä tehokkaampia tuloksia 

Yksi kansallisen syöpästrategian keskeisistä tavoitteista on pitää Suomi aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä sisältää muun muassa kliinisen tutkimuksen vahvistamisen ja kehittämisen sekä uusien hoitojen sekä lääkkeiden arvioinnin ja käyttöönoton kehittämisen nykyistä jouhevammaksi.

Tällä hetkellä uusien hoitojen käyttöönotto on Suomessa vähäisempää kuin muissa Euroopan maissa. Uusien, tehokkaiden ja kustannusvaikuttavien hoitomuotojen käyttöönottoa hidastaa nykyinen lääkkeiden käyttöönotto- ja arviointijärjestelmä. Tämän vuoksi käynnissä oleva lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottojärjestelmän uudistus on ensisijaisen tärkeää niin potilaiden kuin syövänhoidon kehittämisen kannalta.

Tarvetta syövänhoidon kansalliselle ohjaukselle löytyy

Syövän hoito sekä tutkimukset ja käytänteet vaihtelevat Suomessa alueittain. Mallimaan keväällä 2025 toteuttaman kyselyn mukaan syövänhoidon ammattilaiset, sote-päättäjät ja kansalaiset toivovat vahvempaa kansallista ohjausta syövän hoidossa.

Kansallinen ohjaus on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle ja tiedon avaaminen antaa myös potilaalle mahdollisuuden ottaa selvää syövän hoidon tasosta laajemmin.

”Yksilöllinen syövänhoito ei ole yksilöllistä pelkästään lääketieteellisellä tasolla, vaan myös siltä osin, miten potilaat haluavat oman hoitopolkunsa kulkea. Jotkut haluavat olla aktiivisena toimijana mukana, kun taas jotkut haluavat vain heittäytyä ja luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin”, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä muistutti puheenvuorossaan SuomiAreena-keskustelussa.

Lisäksi hoitotulosten seurantaa ja hoidon vaikuttavuuden mittaamista toivotaan nykyistä enemmän. Kansalliset syövän hoidon laaturekisterit varmistaisivat korkeatasoisen hoidon ylläpidon koko maassa.

Strategian teho varmistetaan toimeenpanon kautta

Syöpästrategian on määrä valmistua syksyn 2025 aikana. Sen jälkeen alkaa merkittävä työ strategian jalkauttamiseksi. Strategian toimeenpanossa on ensisijaista hoitosuositusten ja -ketjujen yhtenäistäminen sekä hoidon vaikuttavuutta mittaavien laaturekistereiden perustaminen. Nämä ovat olennaisia työkaluja syövän hoidon yhdenvertaistamiseksi.

Kansallisen syöpästrategian jalkauttamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien, sillä muutokset vievät aikaa. Monet toimenpiteistä ovat kuitenkin ammattilaisten mukaan toteutettavissa kevyesti niin kustannusten kuin vaadittavien toimien osalta. Keskeistä on yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Tuloksien ja tehtyjen muutosten tuottaman datan aktiivinen seuraaminen ja jakaminen on myös tärkeä osa strategian toimeenpanoa.

HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattsonin mukaan strategian toteutukselle on erinomaiset lähtökohdat.

”Strategia on alun perin lähtenyt alhaalta ylöspäin ja siinä on mukana koko julkinen puoli, niin yliopistosairaalat kuin alueelliset keskussairaalat, syöpäpotilaat sekä terveydenhuollon ammattilaiset. Tällaista strategiaa on toivottu pitkään ja tämä on toteutukselle erinomainen lähtöasetelma.”

Syövän hoidon tulevaisuuteen voidaan vielä vaikuttaa ja sen aika on nyt. Tässä yksi keskeinen työkalu on kansallinen syöpästrategia, jonka luonnos on kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa 31.8. saakka.