Kansallinen syöpästrategia

Syöpä on kansantauti. Joka kolmas henkilö Suomessa sairas­tuu syöpään elämänsä aikana: uusia tapauksia todetaan vuosit­tain yli 35 000 kpl ja syöpäkuolemia yli 13 000 kpl. Erilaiset kasvaimet olivatkin työikäisten suomalaisten yleisin kuolin­syy ja toiseksi yleisin kuo­lin­syy kaikkien suomalaisten kes­kuudessa vuonna 2024.

Toisaalta Suomessa elää tällä hetkellä yli 330 000 henkilöä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa saaneet syöpädiagnoosin. Väestön vanhetessa syöpään sai­rastuu yhä useampi ja onkin ennustettu, että vuonna 2035 uusia syöpäta­pau­ksia todetaan yli 30 % enemmän, noin 46 000 kpl. Syövän varhaisen tote­amisen ja tehokkaiden hoitojen ansiosta vuosina 2021–2023 seurattujen syö­päpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 71 %. Moni siis myös selviää taudistaan, jolloin haasteena on varmistaa syövästä selvinneiden elämänlaatu.

Euroopan komissio on nimennyt syövän yhdeksi suurimmista maailmaamme vaivaavista haasteista. Euroopan tasolla on ennustettu, että ilman lisäpanos­tuksia uusien syöpätapausten määrä kasvaa nykyisesti 3,5 miljoonasta 4,3 mil­joonaan vuoteen 2035 mennessä. Euroopan komissio onkin tarttunut päät­tä­väisesti syöväntorjuntaan ja luonut oman syöväntorjuntasuunnitelman, jossa keskitytään toimiin syövän ehkäisyn, varhaisen havaitsemisen, hoidon ja hoidon saatavuuden lisäämiseen. Toisaalta myös Maailman terveysjärjestö (WHO) suo­sittaa, että jokaisen jäsenmaan tulisi laatia oma kansallinen suunni­telma, jolla pyritään vähentämään syöpään sairastumista ja syöpäkuolemia sekä parantamaan syöpäpotilaiden elämänlaatua.

Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia on valmistunut marraskuussa 2025. Strategialla pyritään vähentämään syöpään sairastumista ja siihen kuolemista, yhtenäis­tämään kansallisesti syövän toteamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä toi­mia sekä tätä kautta parantamaan syöpäpotilaiden elämänlaatua. Kansallinen syöpä­strategia on tärkeä myös potilaiden yhdenvertaisuuden ja hoitohenkilökunnan riittävyyden turvaa­miseksi. Syövän ehkäisyä ja tulevaisuuden syöpätaakkaan varautumista tulee arvioida valtakunnallisesti.

Lähteet ja lisätietoja:

Pitkäniemi J., Malila N., Tanskanen T., Degerlund H., Heikkinen S., Seppä K. Syöpä 2019. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 96. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2021.

EU:n syöväntorjuntasuunnitelman verkkosivut

Suomen Syöpärekisteri, Syöpä 2022 Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta