Suomi tutkimus­ympäristönä

Suomessa on ajateltu olevan toimiva lääketieteellisen tutki­muksen ympäristö, jonka keskiössä ovat olleet tutkimus­myön­teiset potilaat, kansalliset ja paikalliset sähköiset ter­veys­tietojen rekisterit, biopankit, mahdollistava lainsäädän­tö ja toimivat lupaprosessit sekä korkeasti koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö niin tutkimus­laitoksissa kuin sai­raaloissakin. Viime vuosina kuitenkin on törmätty myös usei­siin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti kliinisten lääketut­kimusten tekemiseen Suomessa.

Keskeisin haaste on resurssien puute sairaaloissa, mikä estää tutkimusten mää­rän kasvattamisen. Kliinisen lääketutki­muk­sen toteuttaminen vaatii varsi­naisen tutkimustyön lisäksi myös paljon hallinnollista työtä, mihin tarvitaan tutki­muk­sen tukipalveluja. Toisaalta tutkijalääkäreille ei ole varattu riittävästi aikaa tutki­muksen tekemiseen, vaan he joutuvat tekemään tutkimustyönsä varsinaisen työ­ajan ulkopuolella. Vaikka tutkijalääkäri saisi ulkopuolista tutkimusrahoitusta, tutkimusvapaan järjestäminen voi olla hankalaa.

Kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa onkin laskenut. Vuonna 2020 Fimealle ilmoitettiin 123 tut­kimuksesta, kun viimeisten 11 vuoden aikana tut­kimuksia ilmoitettiin keskimäärin 156 kpl (vaihteluväli 123–209 kpl). COVID19-pandemia saattaa osaltaan selittää viime vuosien muutosta, mutta huomioi­tavaa on, että akateemisten tutkimusten määrä pysyi ennallaan kau­pallisten toimeksiantajien tutkimusten vähentyessä edelliseen vuoteen verrattuna.

Lääketieteellisen tutkimuksen säilyttäminen Suomessa on tärkeää

Lääketieteellisen tutkimuksen säilyttäminen Suomessa on tärkeää eikä sitä edes voi ulkoistaa. Tutkimuksen hyödyt ovat moninaiset ja koskettavat niin po­tilaita kuin kansantalouttakin. Kliinisten lääketutkimusten avulla varmistetaan uusien hoitojen käyttöönotto ja niistä hyötyvät ennen kaikkea potilaat, jotka saa­vat uusimpia hoitoja aikaisessa vaiheessa: tutkittavat hoidot voivat olla pelastavia niille syöpäpotilaille, joille ei enää muu hoito tehoa tai ole mahdol­lista.

Sairaaloiden lääkemenojen pienentymisen lisäksi kliiniset lääketutkimukset myös tuovat Suomeen investointeja, luovat työpaikkoja ja tukevat yritys- ja innovaatiotoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2021 lääkeyritykset investoivat Suo­messa tutkimukseen ja tuotekehitykseen 234 miljoonaa euroa. Tutkimus on myös kiinteä osa korkeatasoista terveydenhuoltoa. Se takaa suomalaisten lää­käreiden ja hoitohenkilökunnan osaamisen ja työn käytäntöjen kehittymisen vaikuttaen täten hoidon laadun paranemiseen. Lääketieteelliseen tutkimukseen ja erityisesti syöpätutkimukseen panostaminen tuleekin nähdä investointina. Parhaimmillaan syöpätutkimus risteää syöpään sairastuneiden hoitopolkujen kanssa niin, että tutkimushoitoja välttämättä tarvitsevat potilaat voivat päästä tutkimuspotilaiksi.

Lähteet ja lisätietoja:

Kliinisten lääketutkimusten tilasto 2020. Fimea.

Sjölund, K. Assessing the impact of sponsored clinical trials in a university hospital. Maisteritutkielma, Aalto yliopisto, 2019.

Cancer Clinical Trials – Preparedness in Finnish Hospitals. CancerIO:n raportti 2021.

Lääketeollisuuden investoinnit 2021. Lääketeollisuus ry:n kysely toimialalle 2022.

Junttila, J ym. Valtion tutkimusrahoitusta tulee kehittää. Lääkärilehti 2021:76;19-20, 1218-1219.