­
Suomi tutkimusympäristönä
Suomessa on ajateltu olevan toimiva lääketieteellisen tutkimuksen ympäristö, jonka keskiössä ovat olleet tutkimusmyönteiset potilaat, kansalliset ja paikalliset sähköiset terveystietojen rekisterit, biopankit, mahdollistava lainsäädäntö ja toimivat lupaprosessit sekä korkeasti koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö niin tutkimuslaitoksissa kuin sairaaloissakin. Viime vuosina kuitenkin on törmätty myös useisiin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti kliinisten lääketutkimusten tekemiseen Suomessa.
Keskeisin haaste on resurssien puute sairaaloissa, mikä estää tutkimusten määrän kasvattamisen. Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen vaatii varsinaisen tutkimustyön lisäksi myös paljon hallinnollista työtä, mihin tarvitaan tutkimuksen tukipalveluja. Toisaalta tutkijalääkäreille ei ole varattu riittävästi aikaa tutkimuksen tekemiseen, vaan he joutuvat tekemään tutkimustyönsä varsinaisen työajan ulkopuolella. Vaikka tutkijalääkäri saisi ulkopuolista tutkimusrahoitusta, tutkimusvapaan järjestäminen voi olla hankalaa.
Vuonna 2021 Fimealle ilmoitettiin 148 kliinisestä lääketutkimuksesta, kun taas vuonna 2025 lupaa haettiin 118 EU-asetuksen mukaiselle kliiniselle lääketutkimukselle. Näistä tutkimuksista 93 oli uusia tutkimuksia ja 25:ssä uudeksi maaksi lisättiin Suomi.
Lääketieteellisen tutkimuksen säilyttäminen Suomessa on tärkeää
Lääketieteellisen tutkimuksen säilyttäminen Suomessa on tärkeää eikä sitä edes voi ulkoistaa. Tutkimuksen hyödyt ovat moninaiset ja koskettavat niin potilaita kuin kansantalouttakin. Kliinisten lääketutkimusten avulla varmistetaan uusien hoitojen käyttöönotto ja niistä hyötyvät ennen kaikkea potilaat, jotka saavat uusimpia hoitoja aikaisessa vaiheessa: tutkittavat hoidot voivat olla pelastavia niille syöpäpotilaille, joille ei enää muu hoito tehoa tai ole mahdollista.
Sairaaloiden lääkemenojen pienentymisen lisäksi kliiniset lääketutkimukset tuovat Suomeen investointeja, luovat työpaikkoja ja tukevat yritys- ja innovaatiotoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2024 lääkeyritykset investoivat Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen 232 miljoonaa euroa. Tutkimus on myös kiinteä osa korkeatasoista terveydenhuoltoa. Se takaa suomalaisten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan osaamisen ja työn käytäntöjen kehittymisen vaikuttaen täten hoidon laadun paranemiseen. Lääketieteelliseen tutkimukseen ja erityisesti syöpätutkimukseen panostaminen tuleekin nähdä investointina. Parhaimmillaan syöpätutkimus risteää syöpään sairastuneiden hoitopolkujen kanssa niin, että tutkimushoitoja välttämättä tarvitsevat potilaat voivat päästä tutkimuspotilaiksi.
Tutkimukseen panostaminen on myös yksi kansallisen syöpästrategian päätavoitteista. Strategian mukaan tutkimusta tulee hyödyntää laaja-alaisesti ja monitieteellisesti sekä ennaltaehkäisyssä että potilaan koko hoitopolulla. Tavoitteena onkin, että jatkossa kliininen tutkimus on entistä tiiviimpi osa jokaisen syöpäpotilaan diagnostiikkaa ja hoitoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Yhdessä syöpää vastaan – Ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa
Kansallinen syöpästrategia 2026–2035