Suomi tarvitsee lisää syövänhoidon ammattilaisia

Syövän hoitoon erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia on Suomessa liian vähän. Jotta tulevaisuuden syöpätaakkaan voidaan valmistautua, on resursseja syövän hoitoon lisättävä ja osaajia saatava lisää.

Syövän hoitomuodot kehittyvät jatkuvasti ja syövän hoito tarjoaa kiinnostavaa sekä ihmisläheistä työtä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri Juha Ranti kertoo oman tarinansa siitä, miten päätyi hematologian pariin.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä hematologi Juha Ranti päätyi alun perin lääketieteen opintoihin kiinnostuksesta matemaattis- ja luonnontieteellisiin aiheisiin. Opintojen aikana kiinnostus sisätautilääkärin työstä heräsi alan ihmisläheisyyden vuoksi. Erikoistumisjaksollaan Kymenlaakson keskussairaalassa Ranti pääsi vuoden ajaksi työskentelemään hematologian osastolle.

”Innostuin, että tämä onkin hieno ja kehittyvä ala. Hematologian osastolla oli erityisen mukavaa, kun omat potilaat tulivat tutuiksi ja heidän vointinsa parani hoitojen myötä. Potilaat olivat hoitoon todella tyytyväisiä ja ajattelin, että tämä on todella hieno erikoisala, minustakin voisi tulla hematologi.”

Rantin työssä suurin osa ajasta kuluu poliklinikalla asiakkaiden kanssa. Työssään Ranti hoitaa kaikenlaisia hematologisia sairauksia kroonisista akuutteihin. Lisäksi hän työskentelee kantasolusiirtopotilaiden sekä kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuvien potilaiden kanssa.

”Parasta työssäni ovat potilaat. Minulla on potilaita, jotka ovat käyneet vastaanotollani jopa viisi vuotta. Tällä tavoin todella oppii tuntemaan potilaat, mikä on mielestäni hienoa. Hematologiassa hoito kehittyy nopeasti, joten harvoin on sellaisia tilanteita, ettei voisi auttaa potilasta. Potilaat ovat siis melko tyytyväisiä hoitoon.”

Aina, kun on aikaa, Ranti edistää kantasolusiirtoihin liittyvän laatujärjestelmän rakentamista sekä omaa tutkimustyötään. Ranti pitää kliinisiä lääketutkimuksia erityisen tärkeänä, jotta uusista lääkeaineista saadaan kokemusta ja potilaat saavat puolestaan mahdollisuuden kokeilla uusia lääkkeitä.

Syövän hoidon resurssit vaihtelevat alueellisesti

Suomessa on yleisesti ottaen huono tilanne hematologian ammattilaisten suhteen. Lisää hematologeja tarvitaan ympäri Suomen, niin isoissa kuin erityisesti pienissä kaupungeissa. Rantin mukaan esimerkiksi Tyksissä ja muissa yliopistosairaaloissa henkilöstöresurssit ovat hyvät lääkärien osalta, mutta hoitajista on pulaa. Lisäksi tilaresurssit ovat rajalliset erityisesti poliklinikan suhteen.

”Haastavinta on se, että potilaita on paljon. Resurssien osalta pitää miettiä, miten löydämme tarpeeksi aikaa kaikille potilaille”, Ranti sanoo.

Hematologisten sairauksien hoito tapahtuu usein yliopistosairaaloissa, joissa hoito on yleisesti hyvällä tasolla. Yliopistosairaaloiden ulkopuolella resurssit kuitenkin vaihtelevat ja esimerkiksi tutkimushankkeisiin osallistuminen on pitkien välimatkojen vuoksi hankalaa. Keskussairaaloiden tasolle tarvittaisiin valtavasti enemmän resursseja, jotta tutkimuksiin olisi mahdollista päästä paremmin alueellisesti.

Rantin mukaan uusien osaajien saamisessa tärkeää olisi myös se, että kaikkialla Suomessa pystyttäisiin takaamaan riittävät resurssit aloitteleville hematologeille.

”Hematologien kouluttamisen resursseja pitäisi lisätä, jotta koulutuspaikkoja olisi enemmän. Esimerkiksi Tyksissä työskentelee erillinen koulutusvastuulääkäri, joka kouluttaa uusia hematologeja. Helposti lähestyttävyys on tässä tärkeää.”

Tutkimustyöhön tulee panostaa, jotta syövän hoitoa voidaan kehittää tulevaisuudessa

Rantin mukaan ainakin yliopistosairaaloiden alueilla on tällä hetkellä helppo päästä mukaan kliinisiin lääketutkimuksiin, mikäli sopivia on käynnissä. Kuitenkin näiden alueiden ulkopuolella tutkimuksiin pääseminen on rajallisempaa ja vaihtelee asuinpaikan mukaan.

”Pyrimme ottamaan mukaan kaikki, jotka vain suinkin sopivat tutkimuksiin. Näkisin, että niihin on melko helppo päästä mukaan. Pienemmissä keskuksissa, joissa on keskussairaalayksiköt, ei välttämättä ole tutkimusresursseja, minkä vuoksi tutkimuksiin on hankala päästä mukaan. Tämä on asuinpaikkakohtainen asia.”

Resurssit kliinisen tutkimuksen tekemiseen ovat olemassa, mutta ongelmana on se, että hyvinvointialueet eivät tue tutkimusta. Esimerkiksi tutkimushoitajien palkat joudutaan maksamaan projektirahoista. Lääketutkimuksiin panostaminen tuottaa kuitenkin merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

”Kliininen lääketutkimus kaipaisi joka paikassa enemmän resursseja. Se on varmaankin kaikkein huonoiten resurssoitu sektori siihen nähden, kuinka tärkeää tutkimus on potilaille sekä hyvinvointialueiden taloudelle. Kliiniset lääketutkimukset tarjoavat uusia, kalliita lääkkeitä potilaille ilman kustannuksia”, Ranti muistuttaa.

Rantin mukaan Suomen houkuttelevuutta tutkimuskohteena tulisi myös parantaa. Suomi on epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin Pohjoismaihin, eikä Suomeen välttämättä tarjota kaikkia tutkimuksia, joita tarjotaan muualle pohjoiseen. Esimerkiksi Ruotsissa on paremmat resurssit tutkimuksen toteuttamiseen, sillä siellä on enemmän yliopistokeskuksia, joissa tutkimuksia voidaan tehdä.

Syövän hoidon tulevaisuus on valoisa, mikäli resurssit riittävät

Ranti näkee hematologian tulevaisuuden Suomessa kuitenkin erittäin positiivisena, mikäli tekijöitä on tarpeeksi.

”Uskon, että Suomessa voi saada kansainvälisestikin huipputason hematologista hoitoa. Meillä on lääketutkimuksia, joissa on mukana uusimpia lääkkeitä. Lisäksi diagnostiikka on huipputasolla, ja meillä on hyvät labrat sekä fasiliteetit. Suomessa tehdään myös paljon hyvää tutkimusta alalla.”

Ranti suosittelee hematologiaa kaikille lääkäreille sekä hoitajille. Ala on kehittyvä, uusia hoitoja tulee koko ajan ja mennään eteenpäin. Alalla oppii tuntemaan potilaat ja he ovat hoitoon tyytyväisiä. Ranti kertoo, että hematologian puolella myös työllisyys on hyvää ja töitä on varmasti tarjolla paremmin kuin monilla muilla erikoisaloilla. Lisäksi työ on Rantin mukaan merkityksellistä ja siinä on mahdollisuus aidosti auttaa potilaita.

”Sitä varten työtä tehdään, että potilaat saisivat parasta mahdollista hoitoa. Työn merkityksen näkee joka päivä, kun potilaat ovat todella tyytyväisiä.”

Juha Ranti
kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri, Tyks