Suomeen tarvitaan kansallinen syöpästrategia – syöpäpotilaat eivät voi enää odottaa

Blogi

Suomi tarvitsee syöpähoitoihin kunnianhimoista asennetta ja konkreettisia tekoja

Blogi

Olemme saamassa kansallisen syöpästrategian. Se on edistysaskel koko yhteiskunnalle, niin terveydenhuollolle, potilaille, kuin hoitotyön ammattilaisille. Strategia ei yksin riitä. Paperilla hyväkään suunnitelma ei vielä pelasta ihmishenkiä tai lyhennä hoitojonoja. Tarvitaan konkretiaa, yhteistyötä ja rohkeutta muuttaa järjestelmää potilaan parhaaksi. Nyt on oikea aika varmistaa, että syöpästrategia johtaa todellisiin tekoihin.

Suomi takaisin syövänhoidon kärkimaiden liigaan

Suomi oli pitkään syövän hoidon edelläkävijä. Tämä näkyi potilaiden elossaololuvuillakin mitattuna. Viime vuosina olemme jääneet Pohjoismaiden tasosta. Väestömme ikääntyessä syövänhoidon haasteet kasvavat ennennäkemättömiksi. Suomen Syöpärekisterin julkaiseman Syöpä 2023 -raportin mukaan vuoteen 2035 mennessä uusia syöpätapauksia todetaan jo 46 500 vuodessa. Se on 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Ollaksemme jälleen syövän hoidon huippumaa tarvitsemme selkeitä ja mitattavia tavoitteita, jotka ohjaavat kehitystä eteenpäin:

Ikävakioitu syöpäkuolleisuus on alle 15 % vuoteen 2030 mennessä
Huonoennusteisiin syöpiin selkeä tavoite; nostetaan esimerkiksi keuhkosyövän 5 vuoden elossaololuku 25 prosenttiin miehillä ja 32 prosenttiin naisilla eli Pohjoismaiden tasolle vuoteen 2030 mennessä
Kliinisiin lääketutkimuksiin* osallistuvien syöpäpotilaiden osuus on vähintään 10 % vuoteen 2027 mennessä
Varhaisessa vaiheessa todettujen syöpien osuus on vähintään 70 % vuoteen 2030 mennessä
Seulontoja on laajennettu EU:n syöväntorjuntasuunnitelman mukaiseksi vuoteen 2028 mennessä
HPV-rokotuskattavuus on yli 90 % vuoteen 2028 mennessä.

Nämä tavoitteet eivät ole vain numeroita. Ne ovat lupaus paremmasta tulevaisuudesta syöpää sairastaville.

Uudet hoidot ovat investointi tulevaisuuteen

Julkisen talouden haasteet koskettavat ja huolettavat meitä kaikkia. Hyvinvointialueiden ei tule leikata moderneista syöpähoidoista. Ne pelastavat ihmishenkiä, palauttavat työkykyä ja tuovat toivoa sairauden keskelle. Uudet syöpähoidot, kuten immunoterapiat ja täsmälääkkeet, tarjoavat mahdollisuuksia, joita ei aiemmin ollut. Suomessa niiden käyttöönotto on kuitenkin huomattavan hidasta verrattuna muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi immunoterapioiden käyttö on meillä edelleen vähäistä.

Jokainen viivästynyt uuden lääkkeen käyttöönottopäätös voi tarkoittaa, että potilas ei ehdi saada uutta hoitoa. Lääkärin näkökulmasta se voi tarkoittaa, ettei käytettävissä ole hoitoa, joka on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Nopea hoitoonpääsy ylläpitää potilaiden työkykyä ja tuo pitkän aikavälin säästöjä. Ilman ajantasaisia hoitokäytäntöjä vaarannamme myös kliinisten tutkimusten potentiaalin Suomessa.

Suomen hajanainen arviointijärjestelmä ja useat rinnakkaiset päätösportaat hidastavat lääkkeiden käyttöönottoa. Arviointijärjestelmän yhtenäistäminen lisää syöpästrategian purevuutta.

Tavoitteena tulee olla, että vähintään 80 prosenttia uusista EU:ssa hyväksytyistä syöpähoidoista otetaan käyttöön kuuden kuukauden sisällä ja että noudatamme uusissa syöpähoidoissa eurooppalaisia tieteellisiä arviointi- ja käyttöönottokriteerejä.

Nopea diagnostiikka ja hoito pelastavat ihmishenkiä

Hoidon viiveet voivat maksaa potilaille elinvuosia. Ratkaisuja on kuitenkin olemassa. Tekoälyä hyödyntävät menetelmät, sujuvammat hoitopolut ja seulontojen laajentaminen voivat nopeuttaa hoidon alkua merkittävästi.

Tavoitteena tulee olla viiveettömät diagnoosit ja mahdollisimman nopea optimaalisen hoidon aloitus. Varhaisen vaiheen syövät ovat usein paremmin hoidettavissa ja jopa parannettavissa. Sen vuoksi varhainen tunnistaminen on paitsi potilaan edun, myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta keskeistä.

Kliininen tutkimus tuo hoidon nopeammin potilaalle

Suomessa kliinisten lääketutkimusten määrä on viime vuosina vähentynyt. Tutkimusmäärän lisääminen vaatii tutkimusinfrastruktuurin parantamista, kohdennettua rahoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämistä. Kannustimien tutkimuksen tekemiseen hyvinvointialueilla tulee olla kunnossa. Lisäksi onnistuminen edellyttää kansallista koordinaatiota.

Ulkomaiset investoinnit valuvat muualle, ellei Suomi näyttäydy nopeana, luotettavana ja korkealaatuisena tutkimuskumppanina.

Laaturekisterillä hoitoon läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Tarvitsemme ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa, jotta voimme arvioida hoitojen tehokkuutta. Syövän laaturekisteri mahdollistaa hoitotulosten seurannan ja resurssien tehokkaamman kohdentamisen.

Laaturekisteri ei ole pelkkä tekninen työkalu. Se on olennainen osa avoimuutta, hoidon laatua ja potilaiden oikeutta saada parasta mahdollista hoitoa riippumatta asuinpaikasta.

Rekisterin perustaminen on aloitettu muutamin pilottihankkein, mutta sen toimeenpano vaatii pysyvän rahoituksen. Tavoitteena tulee olla, että kaikki syöpätyypit tai vähintään yleisimmät syöpätyypit kattava laaturekisteri on toiminnassa vuoteen 2028 mennessä.

Onnistuneen strategian tehokkaalla implementoinnilla pidennetään elämää, tuotetaan elämänlaatua ja säästetään euroja – on aika toimia

Kansallisen syöpästrategian on johdettava todellisiin tekoihin. Tarvitaan investointeja ja sitoutumista sekä valtiolta että hyvinvointialueilta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on avain parempiin hoitotuloksiin ja yhdenvertaiseen hoitojen saatavuuteen koko Suomessa.

Nyt on aika vahvistaa ratkaisukeskeistä lähestymistä. On etsittävä yhdessä keinoja tuoda vaikuttavat hoidot viiveettä potilaiden ulottuville – myös tiukkojen resurssien maailmassa. Viranomaisten, toimialojen ammattilaisten ja päättäjien roolina on toimia mahdollistajina, jotka rakentavat siltoja, eivät esteitä.

Potilas voittaa, kun syöpäoireiden kanssa perusterveydenhuoltoon pääsee viiveettä, diagnoosi tehdään nopeasti, hoitoon pääsee ajoissa ja käytössä ovat uusimmat hoidot. Kyse ei ole vain prosenteista ja tilastoista, vaan ihmisten elämästä, toivosta ja mahdollisuudesta palata arkeen. Suomi voi jälleen olla edelläkävijä, kun yhdistämme uuden syöpästrategian, kunnianhimon, yhteistyön ja toivon – ja toimimme sen mukaisesti.

Määritelmät:

* Kliininen lääketutkimus tarkoittaa ihmisillä tehtävää tutkimusta, jossa arvioidaan lääkkeiden, hoitojen tai menetelmien tehoa ja turvallisuutta. Sana kliininen viittaa siihen, että tutkimus tapahtuu käytännön hoitotilanteessa – eli oikeiden potilaiden parissa, ei laboratoriossa tai eläinkokeissa. Tavoitteena on kehittää entistä parempia hoitoja ja edistää potilasturvallisuutta.

Kirjoittajat: