Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on merkittävien haasteiden edessä. Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa huoltosuhde heikkenee, järjestelmän rahoituspohja on riittämätön ja julkisen terveyspalvelusektorin kyky rekrytoida osaajia on merkittävästi heikentynyt.
Vuonna 2021 Suomessa syntyi vähemmän lapsia kuin korkeakouluissa on aloituspaikkoja vuonna 2022. Selvitäksemme nykykeinoin kasvavasta palvelutarpeesta merkittävästi suurempi osa nuorista tulisi kouluttaa sote-ammatteihin. Samalla tämä olisi pois teollisuuden tulevaisuuden työntekijöistä. On selvää, että tämä yhtälö on täysin mahdoton kansantalouden kannalta ja johtaisikin toteutuessaan kansantaloudelliseen katastrofiin.
On siis tarpeen etsiä uusia ratkaisuja. Vain tutkittu tieto mahdollistaa laadukkaiden, vaikuttavien ja väestön tarpeisiin vastaavien palvelujen tehokkaan järjestämisen, tuottamisen, johtamisen ja kehittämisen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat työnantajakuvan, vetovoiman, pitovoiman, uudistusvoiman sekä parhaan hoidon, hoivan ja palvelun perusta. Se luo pohjan vaikuttavalle erikoissairaanhoidolle sekä tuo laatua terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta muodostavatkin yliopistollisten hyvinvointialueiden identiteetin perustan ja yhteistyöalueen laajuisen vastuunkannon keskeisen elementin.
Tämän lisäksi yliopistollisissa sairaaloissa tehtävä tutkimustoiminta on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Tuoreen selvityksemme mukaan tutkimustoiminta tuotti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa noin 40 miljoonan euron nettohyödyn vuonna 2021. Jokainen TI-toimintaan sijoitettu euro palautui taloudellisina, toiminnallisina ja terveyshyötyinä takaisin lähes nelinkertaisena. Koko suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä tämä tarkoittaa satojen miljoonien vuotuista nettohyötyä. Tämän lisäksi tulevat mittaamattoman arvokkaat maineeseen, vetovoimaan ja ympäröivän yhteiskunnan elinvoimaan liittyvät hyödyt. Tieteellinen tutkimus onkin koko sosiaali- ja terveydenhuollon veturi, jolla varmistetaan moderni ja laadukas hoidon taso, opiskelijoiden ja henkilöstön saatavuus sekä vahvistetaan koko Suomen elinvoimaisuutta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty rohkea ja määrätietoinen politiikka terveysteknologian ja terveysalaan liittyvien innovaatioekosysteemien kehittämiseksi on kasvattanut Suomen kilpailukykyä ja tuottanut arvonlisää. Terveysteknologia-ala on kasvanut joka vuosi jo 20 vuoden ajan ja tuonut tuona aikana ulkomaankauppaan 14 miljardin euron ylijäämän. Vuonna 2020 alan kokonaisvienti oli peräti 2,43 miljardia euroa. Sairaaloissa tehtävä tutkimus on tärkeää terveysteknologiaan liittyvien innovaatioiden synnyttämiseksi, kehittämiseksi ja testaamiseksi. Sairaaloissa tehtävä terveysteknologinen tutkimus pyrkii vastaamaan juuri potilaan hoitoon liittyviin kysymyksiin ja on sitä kautta erityisen vaikuttavaa.
Kliinisten lääketutkimusten kautta potilaat pääsevät uusimpien hoitojen piiriin jopa vuosia ennen kuin lääkkeet tulevat korvattavuusjärjestelmämme piiriin. Tämä on usein jopa elämän ja kuoleman kysymys, erityisesti syövän hoitoon liittyen. Kokeellisilla lääkkeillä hoidettujen potilaiden parantuneen terveyden, lääkesäästöjen sekä tutkimushankkeiden maksamien vastaanottojen ja tutkimusten kautta terveyspalvelujärjestelmän resursseja vapautuu muiden potilaiden hoitamiseen. Tästä aiheutuu positiivisten vaikutusten kertautuminen, joka johtaa erittäin merkittävään kokonaishyötyyn. Tutkimuksemme mukaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtyjen sponsoroitujen kliinisten lääketutkimusten tuottama kokonaishyöty oli vuonna 2021 noin 20 miljoonaa euroa.
Valitettavasti sponsoroitujen kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa on laskenut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä on huolestuttavaa, sillä lääketeollisuuden investoinnit tutkimus- ja tuotekehitykseen Euroopassa ovat vuosituhannen vaihteen jälkeen enemmän kuin kaksinkertaistuneet. Globaalisti lääketeollisuuden tutkimusmarkkina oli vuonna 2020 noin 200 miljardia dollaria ja sen arvioidaan yhä kasvavan.
Suomi ei tällä hetkellä ole lähelläkään kliinisten lääketutkimusten mallimaata. On tärkeää, että sairaaloissa toteutettavien kliinisten lääketutkimusten määrä saataisiin takaisin kasvu-uralle. Tämä olisi tärkeää niin potilaiden terveyden kuin koko terveyspalvelujärjestelmän toimivuudenkin kannalta. Kliinisten lääketutkimusten houkuttelu suomalaisiin sairaaloihin edellyttää mainetta laadukkaan terveydenhuollon ja korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimuksen paikkana. Tämä taas edellyttää rohkeaa ja määrätietoista politiikkaa sairaaloissa tehtävän tieteellisen tutkimuksen arvostuksen ja resursoinnin parantamiseksi.
Kliinisten syöpälääketutkimusten määrän kasvattamiseksi on tärkeää ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. On tärkeää varmistaa, että kliinisten syöpälääketutkimusten tekemiseen on riittävästi tutkimushoitaja- ja tutkijalääkäriresursseja. On myös tärkeää, että osaaja-, infrastruktuuri- sekä saatavuustietokannat ovat ajanmukaisia. On keskeistä, että sairaalat suhtautuvat yritysyhteistyöhön myönteisesti ja järjestävät tutkimussopimuksiin liittyvät hallinnolliset prosessit joustaviksi. Terveyspalvelujen tasa-arvoisuuden kannalta on tärkeää, että jokaisella potilaalla on oikeus ja mahdollisuus osallistua kliiniseen lääketutkimukseen sekä saada siten hoitoa uusimmilla lääkkeillä. Kliinisten syöpälääketutkimusten tulisikin integroitua osaksi potilaiden tavanomaista kliinistä hoitoa. Kaikki nämä edellä kuvatut toimenpiteet todettiin tärkeiksi myös Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston läpikäymässä Euroopan syöpäinstituuttien järjestön (OECI) syövän hoidon ja tutkimuksen akkreditaatiossa.
Tutkimukseen panostaminen on eettisesti kestävä tapa tehostaa terveyspalvelujärjestelmän toimintaa. Sillä on keskeinen rooli suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän houkuttelevuuden kasvattamisessa ja korkean laadun turvaamisessa. Sairaaloissa tehtävä tutkimus on taloudellisesti erittäin kannattavaa ja samalla se tuottaa merkittävää elinvoimahyötyä ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimus onkin nähtävä ratkaisuna, ei rasitteena. On korkea aika nähdä tutkimukseen panostaminen investointina tulevaisuuteen ja ottaa siten aloite terveyspalvelujärjestelmän turvaamisesta omiin käsiin.
Juha Töyräs
tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Kuopion yliopistollinen sairaala
Timo Nykopp
ylilääkäri ja johtaja, Itäinen syöpäkeskus, Kuopion yliopistollinen sairaala
Okko-Sakari Kääriäinen
erikoislääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala
Johanna Jylhä-Ollila
yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija, Kuopion yliopistollinen sairaala
