Mitä kuuluu suomalaiselle syövänhoidolle juuri nyt?

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –hanke järjesti SuomiAreenan aikaan kutsuvierastilaisuuden yhteistyössä Satakunnan Syöpäyhdistyksen kanssa.

Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa ajankohtaista tietoa suomalaisesta syövän hoidosta päätöksen teon tueksi. Aiheesta alustivat HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri ja toimialajohtaja Johanna Mattson, Lääketeollisuus ry:n johtaja (lääkehoito ja -huolto) Tiina Aitlahti ja Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä.

Hoitotulokset kansainvälisesti hyviä, mutta hoitoon pääsy vaikeutunut

Yleisellä tasolla syövän hoitotulokset Suomessa ovat kansainvälisesti vertaillen hyviä. Yhä suurempi osa potilaista paranee kokonaan ja yhä suurempi osa levinnyttä syöpää sairastavista elää toimintakykyisenä pidempään uusien hoitojen ansiosta. Samalla kuitenkin pääsy perusterveydenhuollon vastaanotoille on vaikeutunut, mikä viivästyttää syövän toteamista. Potilaiden kokemukset syövän hoidosta tuovat esiin epätasa-arvoa ja alueellisia eroja hoitoon pääsyssä, diagnostiikassa ja siten tehdyissä hoitopäätöksissä. Myös syöpätyyppien välillä on eroa.

Syövänhoidon kustannukset ovat vuosittain n. 1,4 miljardia euroa, josta 40 % tulee lääkehoidosta. Lääkehoidolla lisätään elinvuosia ja työ- ja toimintakykyä, ja voidaan samalla laskea muita hoidon kustannuksia. Lääkehoidon kokonaiskustannusten hallinnoinnin kannalta kaksikanavaisen arviointijärjestelmän purkaminen kerää laajaa kannatusta asiantuntijoiden joukossa. Lääkehoidon kustannusvaikuttavuutta tulee tarkastella jatkossakin.

Pitkäjänteinen rahoitus tuo turvaa syöpätutkimukselle – ja potilaille

Kliinisen lääketutkimuksen ohella panostukset potilastietojen keruuseen ja analysointiin, ns. arkivaikuttavuuden arviointiin, ovat tärkeitä tulevaisuuden syöpähoitojen kannalta. Tutkimusrahoituksen laskeva trendi huolettaa asiantuntijoita. Tuomalla kliiniset tutkimusyksiköt kaikkiin yliopistosairaaloihin palvelemaan myös yritysten toimeksiantamia hoitotutkimuksia, saadaan tehokkuutta monella sektorilla tutkimuksen, vaikuttavuuden sekä syövän hoidon ammattilaisten osaamisen ja alan veto- ja pitovoiman kannalta.

Asiantuntijat korostavat lääketieteellisen perustutkimuksen rahoituksen pitkäjänteisyyden merkitystä. Ilman Suomen Akatemian, valtion tutkimusrahoituksen sekä säätiöiden rahoitusta perustutkimus puuttuisi Suomesta kokonaan.

Kliiniseen tutkimukseen investoimalla saadaan isommat hyödyt, kuin mitä itse investoinnin kustannukset ovat.Uusien hoitojen arkivaikuttavuuden reaaliaikainen seuranta auttaa jatkossa kohdentamaan uusia hoitomuotoja niistä eniten hyötyville. Samalla tulevien hoitomuotojen kehitystyötä voidaan ohjata paremmin huonomman ennusteen potilasryhmille. Tutkimukseen panostamalla voidaan löytää parannuskeinoja vaikeisiin syöpiin ja toisaalta keventää paremman ennusteen syövän hoitoa.

Kriisipuheesta on päästävä ratkaisuihin, ja syöpästrategiatyötä odotetaan innolla

Hoitoon pääsyyn, varhaiseen diagnostiikkaan, tutkimusinvestointeihin ja muihin syövänhoidon tekijöihin pyritään löytämään kansallisesti yhteneväiset linjat 2024 käynnistetyssä syöpästrategian valmistelutyössä. Syövänhoidon tila on Suomessa kirjava, ja paikoin kriisipuheen sävyttämää. Yhteinen toive onkin siirtyä strategiatyön myötä yhä vahvemmin ratkaisuihin ja selkeään visioon. Asiantuntijat näkevät ajassa positiivisen muutoksen mahdollisuuden.

Koko syövänhoidon kenttä on kutsuttu mukaan Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) johdolla valmisteltavaan syöpästrategiaan. Strategian on tarkoitus olla valmis vuonna 2025. Voit seurata syöpästrategiatyön etenemistä muun muassa FICANin verkkosivuilla.